UUTISARKISTO / ARCHIVE OF NEWS

SIRPA HÄKLI

Yksityisnäyttely / Solo Exhibition Top 25 Turku, Galleria Berner, Turku, 19.8.-18.9.2011

sirpa_hakli_top25_turku_banner_s.jpg

LEHDISTÖTIEDOTE

Kuvataideopintojeni päättymisestä tulee vuonna 2011 kuluneeksi 25 vuotta. Näihin vuosiin on sisältynyt monia muutoksia, joista suurimpana ehkä siirtyminen syväpainografiikasta 1990-luvun loppupuolilla monotypian kautta vähitellen maalaukseen. Pohtiakseni taiteellisia pyrkimyksiäni – toteutuneita tai toteutumattomia – syntyi ajatus 25-vuotisnäyttelyistä, jotka eivät olisi retrospektiivisia vaan koostuisivat uusista teoksista. Näyttelyistä ensimmäinen, Top 25 Kuopio, avautui toukokuussa Galleria Carreessa, lapsuuteni kaupungissa Kuopiossa. Nyt vuorossa oleva Top 25 Turku on esillä 19.8.–18.9. Galleria Bernerissä, ensimmäisten kuvataideopintojeni kaupungissa Turussa. Sarjan viimeinen näyttely avutuu marraskuussa tm-galleriassa, kotikaupungissani Helsingissä.

Omassa tuotannossani ei-esittävä ilmaisu – keskittyminen väriin, muotoon ja sommitteluun – on aina ohittanut esittävyyden ja aiheen vaatimukset. Tavoitteeni on läpi vuosien ollut herättää mielikuvia ja tuottaa visuaalisia elämyksiä, erityisesti värin avulla. Galleria Bernerin näyttelyssä on esillä Top 25 -näyttelyprosessin tuloksista ensimmäisiä – maalauksia sarjoista Wabi-sabi (2010) – sekä niiden ympärille rakentuneista sarjoista Sommitelmia (2011) ja Selityksiä (2011).

Sarjan Wabi-sabi nimi viittaa japanilaisen estetiikan käsitepariin, joista ensimmäinen termi merkitsee ”karua” ja ”pelkistettyä”, jälkimmäinen ”vetäytyvää” tai ”surumielistä”. Käsitteitä käytetään metaforana vaatimattomalle tai yksinkertaiselle kauneudelle, jota voi nähdä esimerkiksi riittämättömyydessä, viimeistelmättömyydessä ja häviävyydessä.1 Käytän termejä subjektiivisesti tulkiten, nimetäkseni niillä sekä idealistisen taiteellisen tavoitteeni (yksinkertaista, ei liian viimeisteltyä, vaikuttavaa) että myöntääkseni toteutuneiden teosteni väistämättömän epätäydellisyyden. Sarjan Sommitelmia nimi taas liittyy 1950- ja 1960-luvuilla (ajanjakso, jota olen taidehistorioitsijana tutkinut) yleiseen tapaan nimetä abstraktit maalaukset siten, etteivät teosten nimet viitanneet teoksen ulkopuoliseen todellisuuteen. Teosteni nimeäminen on minulle vaikeaa eivätkä antamani nimet ole ainoa avain teosten lukemiseen. Sarjan Selityksiä pienimuotoiset maalaukset kumpuavat modernin taiteen historiasta, erityisesti sen usein huvittavallakin tavalla ryhmittelemään pyrkivästä tyyliluokittelusta ja ismi-nimikkeistä. Teokset osoittavat myös, mistä suuntauksista olen itse aikojen kuluessa innostunut ja, mitä vaikutteita taiteestani voi etsiä.

__________________

1Minna Eväsoja (2008). Bigagu. Japanilaisesta kauneudesta. Helsinki: Tammi.

Sirpa Häkli, 18.8.2011